keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Katharine McGee: Tuhat kerrosta - Pudotus

Jotkut kirjat ilmestyvät salakavalasti eikä niistä tunnu syntyvän juuri mitään keskustelua. Tästä huolimatta tällainen kirja saattaa päätyä lukulistalle, ja pian huomaa olevansa ällistynyt siitä, ettei kirjasta ollut kuullut aiemmin juuri mitään - ei arvosteluja, bloggauksia, edes mainoksia. Yksi tällainen kirja on Katharine McGeen Tuhan kerrosta - Pudotus. Se julkaistiin suomeksi loppuvuonna 2016, mutta julkaisu meni minulta täysin ohi. Kirjan luettua on pakko hämmästellä, että miksi näin on käynyt, sillä Pudotus ei missään nimessä ole huono kirja.

Sain kuulla kirjan olemassaolosta kesällä, kun valitsimme Turun Science Fiction Seuran lukupiirin syksyn kirjoja. Suuresta joukosta nuortenkirjoja Pudotus erottui edukseen, sillä muut olivat joko sellaisia, joista olin jo kuullut, mutta joista en ollut kiinnostunut, tai sitten ne olivat jatkoa jollekin kirjasarjalle. Pudotus tuntui tuoreelta ja juoneltaankin ihan lupaavalta. Tiukan karsintaprosessin jälkeen se valikoitui lukupiirin heinäkuun kirjaksi.

Romaani on käytännössä melodraamaa, joka on naamioitu kevyiden tieteiselementtien alle. Romaani sijoittuu vuoteen 2118 ja se tapahtuu jättipilvenpiirtäjässä, jossa on romaanin nimen mukaisesi tuhat kerrosta. Jättipilvenpiirtäjiä on noussut ympäri maailmaa, mutta romaanin tapahtumien keskiössä oleva, New Yorkissa sijaitseva pilvenpiirtäjä, on ollut niistä ensimmäinen. Pilvenpiirtäjä on konkreettinen mallinnus luokkayhteiskunnasta, sillä ylimmissä kerroksissa asuu varakkaita perheitä tilavissa oloissa, kun taas alimmissa kerroksissa asustavat työläiset joutuvat kamppailemaan elannostaan ahtaissa ja epämukavissa tiloissa. Pilvenpiirtäjä antaa näyttämön tarinalle, joka tarkastelee ihmisten epätasa-arvoa.

Päähenkilöt elävät pilvenpiirtäjässä pääsääntöisesti yläluokkaista elämää, johon kuuluu high school huippukoulussa, upeat bileet, huumausaineet, ihmissuhdekuviot sekä salaisuudet. Eniten esille nousevat sisaruksen Avery ja Atlas, joista Avery on vanhempiensa geeneistä täydelliseksi muokattu kaunotar, kun taas Atlas on adoptoitu perheeseen nuorena poikana. Heidän perheensä on rikas ja asuu pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa. Avery ei kuitenkaan pysty olemaan onnellinen, sillä on hän rakastunut Atlakseen. Sisarusten välinen suhde olisi skandaali, vaikkeivät he geneettisesti sukua olekaan. Atlas taas on omituisen etäinen ja on juuri palannut mystiseltä retkeltään, jonne hän katosi useita kuukausia sitten.

Averylla on ystäviä, joista Leda kärsii huumeriippuvuudesta, jonka takia hän on juuri ollut vieroitushoidossa. Toinen ystävistä, Eris, ajautuu taas kriisiin, kun hänen vanhempansa eroavat yllättäen ja Eris ja hänen äitinsä joutuvat muuttamaan alhaisimpiin kerroksiin. Eris yrittää salailla tätä pitkään.

Mukana tarinassa ovat myös Rylin ja Watt, jotka eivät elä pintapuolisesti yhtä hohdokasta elämää. Rylin asuu 32. kerroksessa ja joutuu kamppailemaan taloudellisesti maksaakseen siskonsa koulunkäynnin. He ovat jääneet orvoiksi muutama vuosi sitten. Saadakseen lisätienistejä Rylin ottaa vastaan yläkerrosten siivouskeikkoja. Watt taas on ajautunut laittomuuksiin, sillä hän on onnistunut rakentamaan kvanttitietokoneen, joiden hallussapito on kiellettyä. Watt ei kuitenkaan voi vastustaa kaikkea sitä hyötyä, mitä jatkuvasti aivoihin kytketty tietokone mahdollistaaa hänen elämässään.

Kirja voisi olla tasapaksua, tylsähkö perusmenoa, mutta kirjailija onnistuu pitämään tarinan niin hyvin kasassa, että sen lukeminen on kaikin puolin miellyttävää. Kirjassa on viisi näkökulmahenkilöä, mutta hahmoissa pysyy perässä jopa minunlaiseni sekoilija, joka joutuu tosi usein piirtämään hahmokaavioita pysyäkseen menossa mukana. Tämä kirja ei sellaista vaatinut, sillä hahmot kulkevat mukana luontevasti. Myös draama etenee jouhevasti, niin että vaikka näkökulmat vaihtelevat, punainen lanka säilyy keskiössä.

Erityiskiitosta kirja saa käännöksestään. Vaikka kirja on suomennettu nopeasti alkukielisen teoksen ilmestymisen jälkeen, tekstistä tuli harvoin sellainen olo, että englanti paistaisi läpi. Mieleen muistuu ainoastaan yksi suurta hämmennystä aiheuttava kohta, jossa juoma-automaatti (engl. water fountain tai drinking fountain), oli käännetty suihkulähteeksi. Se aiheutti outoja mielikuvia kohtauksen tapahtumien kannalta. Pääsääntöisesti teksi etenee sujuvasti. Erityiskiitosta tulee hauskoista suomennoksista: kääntäjä on kehittänyt uusia sanoja, kuten leiju, joka tarkoittaa muutaman sentin ilmassa leijuvaa kulkuneuvoa.

Suurin harmistus tämän kirjan kohdalla on se, kuinka vähän tieteiselementtejä kirja loppujen lopuksi hyöndyntää. Erilaiset tekniset vempaimet ovat esillä, mutta ne esitetään ainoastaan osana maailmaa, tukemassa itse pääjuonta. On oikeastaan mukava lukea tekstiä, jossa ei jatkuvasti pysähdytä kuvailemaan jokaista laitetta. Suurimpia tieteiskirjallisuushetkiä tulee silloin, kun Watt käyttelee kvanttietokonettaan. Lukupiirissä nimesimmekin Pudotuksen niin sanotuksi soft-scifiksi. Suurille tieteiskirjallisuuden faneille tämä kirja on taatusti liian pehmeää höttöä, mutta muille kirja voi toimia niin sanottuna porttina scifin maailmaan. Erilaisen innovaatiot ovat hauskoja yksityiskohtia, joiden mainitsemisesta tulee lähes harrypottermainen olo. Kaikkea ei tarvitse selittää juurta jaksain.

Tuhat kerrosta: Pudotus on siinä mielessä virkistävä nuortenkirja, että viime vuosien dystopiavillityksen keskellä Pudotus keskittyy kuvailemaan sitä, mitä hyviä juttuja tulevaisuudessa voi olla. Toki kirjassa on mukana selvää yhteiskuntakritiikkiä, mutta samalla se esittää tulevaisuuden myös ihan kivana asiana. Lääketiede on kehittynyt, elämä on siedettävää, bensan käytöstä on päästy eroon... Oikeastaan ihmiselämän ongelmat esitetään hyvin samankaltaisina kuin mitä ne nykyään ovat. Ihmisten tarpeet ovat universaaleja ja ajasta riippumattomia. Toisaalta romaanin tapahtumien tuttuus voi johtua myös siitä, että kirjailija sattuu itse elämää 2010-luvun maailmassa.

Jos suinkin kaipaa ihan hyvää draamaa, suosittelen tähän kirjaan tarttumista. Se tarjoaa koskettavia ihmiskohtaloita ja on kaiken lisäksi ihan nopealukuinen. Minua edelleen ihmetyttää, että miksi tästä kirjasta ei puhuta. Onko kaikki keskustelu mennyt minulta ihan ohi? Vai eikö perusdraama anna materiaalia keskusteluun?

ALKUPERÄINEN NIMI: The Thousandth Floor
SIVUJA: 446
KUSTANTANUT: Otava
JULKAISTU: 2016 (suom. 2016) 
SUOMENTANUT: Annika Eräpuro 
MISTÄ MINULLE: Kirjastosta

8 kommenttia:

  1. Mä törmäsin tähän ihan sattumalta kirjastossa ja odotan nyt kärsimättömänä jatkoa tarinaan ^^

    VastaaPoista
  2. Minä luin tämän viime vuoden lopulla ja kirjoittelin Risingshadowlle kritiikin (artikkeli löytyy myös blogistani). Aika vähän tätä tosiaan on blogeissa ollut esillä, tammikuisessa postauksessa olen linkittänyt kolmeen blogiin ja yleensä uutuuksistakin löytyy enemmän juttuja. Minä en täysin lumoutunut teoksen maailmasta, mutta sen verran kiinnostava se kuitenkin oli, että lukenen jatko-osatkin, jos niitä suomennetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeastaan sinun arvostelusi oli syy, miksi kirja valittiin lukupiiriin. Googletimme kirjaa ja törmäsimme siihen.

      Poista
    2. :D Jännittävää. Aina, kun joku tarttuu kirjaan suosituksestani (suoraan tai välillisesti) niin mietityttää, että mitä se lukija ajattelee teoksesta, ja onko itse tullut kehuneeksi/kritisoineeksi liikaa.

      Poista
    3. Tämä on aina ikuinen pohdinnan aihe. Varsinkin kehuessa pelkää, että siitä lukuinnostuksen saanut pettyy!

      Poista
  3. Yllätyin huomatessani pitäväni tästä ja lukisin kyllä jatkonkin, jos sellainen satuttaisiin suomentamaan. Soft-scifi kuulostaa hyvältä termiltä ja minunkaltaiselleni lukijalle nähtävästi juuri sopiva genre, sillä en koe aina tarvetta kuulla pitkiä selityksiä laitteista ja kyseisen maailman toimintaperiaatteista - ne pitäisi tulla ilmi tarinan lomassa luontevasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti suomennetaan. Jonkin verran pelkään, ettei niin tehdä, sillä sarja ei vaikuta menestyneeltä. Ellei sitten se ole myynyt tosi hyvin, mutta kukaan ei vain jostain syystä ole puhunut siitä. Mene ja tiedä. Kirjakaupoissa oli pokkariversioitakin, ja yleensä pokkari tehdään jo menestyneestä kirjasta, joten toivoa on?

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...